Tietoa blogista
Pyöräilen pääasiassa yksin, nautin siitä. Oman pääni sisällä olemisesta, hiljaisuudesta ja ympäröivien maisemien katselusta. Pyöräily on riittävän hidasta, jotta ehtii kokemaan ja olemaan osana ohi kiitäviä paikkoja. Sitä kokee pienet kylät maaseudulla, ajan jumalien valtaamia autioita taloja teiden varsilla ja luonnon elementtien armoilla olemisen. On elossa. Hetkittäin monotonista maantietä pyöräillessä ajatukset vaeltavat ikään kuin niillä olisi oma tahto. Tavalliset, jopa arkiset, asiat alkavat tuntua taianomaisilta, huolet unohtuvat ja lapsenomainen seikkailunhalu ottaa vallan.
Tämä blogi syntyi ajatuksena jakaa näitä kokemuksia ja toivottavasti motivoida muitakin hyppäämään pyörän selkään. Elämä on seikkailu.
© 2026